Mikä on Euroopan unioni?
Euroopan unioni (EU) on 27 Euroopan maan ainutlaatuinen taloudellinen ja poliittinen liitto. Maat tekevät yhteistyötä parantaakseen ihmisten elämää Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella.
EU on tehnyt töitä kansalaistensa rauhan, vaurauden ja hyvinvoinnin puolesta yli 60 vuoden ajan. Vuonna 1950 EU:ssa oli kuusi perustajamaata (tai jäsenvaltiota), ja tästä se on kasvanut 27 jäsenvaltion unioniksi, jonka asukasluku on lähes 450 miljoonaa.
EU alkoi taloudellisena hankkeena, joka auttoi nostamaan elintasoa sodan jälkeisessä Euroopassa. Hanke on johtanut maailman suurimman sisämarkkina-alueen luomiseen, jossa ihmiset, tavarat, palvelut ja raha voivat liikkua vapaasti. EU on vuosikymmenten aikana laajentanut toimintaansa sellaisille aloille, joilla maat saavuttavat parempia tuloksia yhteistyön kautta. Jäsenvaltiot uskovat, että tekemällä yhteistyötä ne ovat vahvempia ja pystyvät vastaamaan paremmin nykypäivän suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja yhteiskunnan digitalisaatioon, sekä reagoimaan merkittäviin terveys- ja turvallisuusuhkiin, kuten covid-19-pandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan.
Tässä oppaassa on paljon hyödyllistä tietoa EU:sta ja sen toiminnasta sekä vinkkejä siitä, mistä saa lisätietoja.
Euroopan unionissa on 27 jäsenmaata ja yhteensä 448,4 miljoonaa asukasta. Unionissa on 24 virallista kieltä, ja 347 miljoonaa ihmistä käyttää euroa 20 jäsenmaassa. Unionin lipussa on sininen tausta ja sen keskellä 12 keltaista tähteä. Euroopan unionin mottona on ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”. Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta.
Arvojen unioni
Eurooppalaiset puhuvat eri kieliä ja heillä on erilaiset perinteet, mutta silti heillä on samat arvot, joiden pohjalta EU perustettiin. Näitä arvoja ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate.
Arvot on määritelty EU:n perussopimuksissa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, johon on koottu yhteen kaikki EU:n kansalaisten henkilökohtaiset, kansalaisuuteen liittyvät, poliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset oikeudet.
Vuonna 2022 EU:ssa oli 13,7 miljoonaa ihmistä, jotka olivat muun jäsenvaltion kuin asuinmaansa kansalaisia.
Jos olet jonkin EU:n 27 jäsenvaltion kansalainen, olet myös EU:n kansalainen. Tämän ansiosta sinulla on joitakin tärkeitä lisäoikeuksia, kuten vapaus liikkua, elää, työskennellä ja opiskella missä tahansa jäsenvaltiossa sekä oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi paikallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa, myös silloin, kun asut toisessa jäsenvaltiossa. Sinulla on myös oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille, kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen ja ottaa yhteyttä EU:n toimielimiin millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä.
Sen lisäksi, että EU suojelee kansalaistensa ja Euroopan unionissa asuvien ihmisten oikeuksia, se edistää ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisia vaaleja kaikkialla maailmassa. Euroopan parlamentti myöntää vuosittain Saharov-palkinnon henkilölle tai järjestölle, joka puolustaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.
EU:ssa asumiseen liittyy tärkeitä oikeuksia ja etuja:
Minua suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä, kuten sukupuoleen, rotuun, uskontoon, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvalta syrjinnältä.
Minulla on oikeus henkilötietojeni suojaan.
Voin tehdä verkko-ostoksia ja muita ostoksia mistä tahansa jäsenvaltiosta EU:n vahvan kuluttajansuojan ansiosta.
Terveyttäni suojellaan tiukoilla EU:n ympäristövaatimuksilla, kuten ilman ja veden laatua koskevilla säännöillä.
Lue lisää oikeuksistasi.
EU lyhyesti
Sisämarkkinoiden ansiosta ihmiset, tavarat, palvelut ja raha voivat liikkua 27 jäsenvaltion alueella lähes yhtä vapaasti kuin yhden maan sisällä.
Niin kutsuttuun Schengen-alueeseen kuuluu 23 EU:n jäsenvaltiota ja neljä EU:n ulkopuolista maata: Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Tämä tarkoittaa, ettei sinun tarvitse esittää passiasi ylittäessäsi näiden maiden välistä rajaa.
Kartassa näkyvät Manner-Euroopassa sijaitsevat Euroopan unionin jäsenvaltiot sekä merentakaiset alueet, jotka kuuluvat Ranskalle (Ranskan Guayana, Guadeloupe, Martinique, Mayotte, Réunion ja Saint-Martin), Alankomaille (Sint Maarten), Portugalille (Azorit ja Madeira) ja Espanjalle (Kanariansaaret). Siihen on merkitty myös ehdokasmaat (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki, Ukraina) ja mahdolliset ehdokasmaat (Georgia, Kosovo).
Itävalta liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Sen väkiluku on 9,1 miljoonaa ja valuutta on euro. Belgia liittyi Euroopan unioniin vuonna 1958. Sen väkiluku on 11,8 miljoonaa ja valuutta on euro. Bulgaria liittyi Euroopan unioniin vuonna 2007. Sen väkiluku on 6,4 miljoonaa ja valuutta on lev. Se ei kuulu Schengen-alueeseen. Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013. Sen väkiluku on 3,9 miljoonaa ja valuutta on euro. Kypros liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sen väkiluku on 0,9 miljoonaa ja valuutta on euro. Se ei kuulu Schengen-alueeseen. Tšekki liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sen väkiluku on 10,8 miljoonaa ja valuutta on koruna. Tanska liittyi Euroopan unioniin vuonna 1973. Sen väkiluku on 5,9 miljoonaa ja valuutta on kruunu. Viro liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sen väkiluku on 1,4 miljoonaa ja valuutta on euro. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Sen väkiluku on 5,6 miljoonaa ja valuutta on euro. Ranska liittyi Euroopan unioniin vuonna 1958. Sen väkiluku on 68,1 miljoonaa ja valuutta on euro. Saksa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1958. Sen väkiluku on 84,4 miljoonaa ja valuutta on euro. Kreikka liittyi Euroopan unioniin vuonna 1981. Sen väkiluku on 10,4 miljoonaa ja valuutta on euro. Unkari liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sen väkiluku on 9,6 miljoonaa ja valuutta on forintti. Irlanti liittyi Euroopan unioniin vuonna 1973. Sen väkiluku on 5,2 miljoonaa ja valuutta on euro. Se ei kuulu Schengen-alueeseen. Italia liittyi Euroopan unioniin vuonna 1958. Sen väkiluku on 58,9 miljoonaa ja valuutta on euro. Latvia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sen väkiluku on 1,9 miljoonaa ja valuutta on euro. Liettua liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sen väkiluku on 2,9 miljoonaa ja valuutta on euro. Luxemburg liittyi Euroopan unioniin vuonna 1958. Sen väkiluku on 0,7 miljoonaa ja valuutta on euro. Malta liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sen väkiluku on 0,5 miljoonaa ja valuutta on euro. Alankomaat liittyi Euroopan unioniin vuonna 1958. Sen väkiluku on 17,8 miljoonaa ja valuutta on euro. Puola liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sen väkiluku on 36,8 miljoonaa ja valuutta on zloty. Portugali liittyi Euroopan unioniin vuonna 1986. Sen väkiluku on 10,5 miljoonaa ja valuutta on euro. Romania liittyi Euroopan unioniin vuonna 2007. Sen väkiluku on 19,1 miljoonaa ja valuutta on leu. Se ei kuulu Schengen-alueeseen. Slovakia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sen väkiluku on 5,4 miljoonaa ja valuutta on euro. Slovenia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Sen väkiluku on 2,1 miljoonaa ja valuutta on euro. Espanja liittyi Euroopan unioniin vuonna 1986. Sen väkiluku on 48,1 miljoonaa ja valuutta on euro. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Sen väkiluku on 10,5 miljoonaa ja valuutta on kruunu.
Miten EU pyrkii ratkaisemaan tämänhetkiset suuret haasteet?
EU on viime aikoina kohdannut ennennäkemättömiä haasteita, kuten finanssikriisi ja maailmanlaajuinen pandemia sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sitä seurannut energiakriisi. Nämä historiallisesti merkittävät tapahtumat ovat osoittaneet, että EU:n on voitava reagoida uusiin kriisitilanteisiin yhtenäisesti, nopeasti ja määrätietoisesti. Samaan aikaan EU on jatkanut ja jopa lisännyt toimiaan vihreiden ja digitaalisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.
COVID-19
Covid-19-pandemia aiheutti inhimillisiä tragedioita, liikkumisrajoituksia ja talouskasvun hidastumista, mikä on koetellut EU:ta ja muuta maailmaa.
Sen lisäksi, että EU hillitsi viruksen leviämistä rokotusohjelmilla, se pyrki tukemaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja auttamaan Eurooppaa pääsemään taas jaloilleen. EU on ollut yksi merkittävimmistä rahoittajista COVAX-yhteistyömekanismissa, joka on covid-19-rokotteiden oikeudenmukaista saatavuutta koskeva maailmanlaajuinen aloite. EU tekee myös yhteistyötä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa varmistaakseen, että maailma on varautunut tuleviin pandemioihin.
Lisäksi EU otti käyttöön yhteisen rokotustodistusjärjestelmän, joka helpotti matkustamisen uudelleen aloittamista EU:ssa. Tämän pohjalta Maailman terveysjärjestö on nyt perustanut maailmanlaajuisen todistusjärjestelmän, jonka tarkoituksena on helpottaa matkustamista ja samalla suojella ihmisiä. Uusi terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) varmistaa, että EU:lla on tarvittavat lääkkeet ja tarvikkeet terveysuhkien varalta.
Jotta pandemiasta voidaan toipua nopeasti, EU on perustanut 800 miljardin euron erityisen elpymisrahaston, joka tunnetaan nimellä NextGenerationEU. Kun elpymisrahastosta investoidaan hankkeisiin ja aloitteisiin, joilla EU:sta tehdään vihreämpi ja digitaalisempi, EU voi samalla varautua paremmin tuleviin haasteisiin. Esimerkiksi Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja maailmanlaajuisen energiakriisin yhteydessä siitä on jo tuettu jäsenvaltioita, jotta ne voisivat luopua asteittain Venäjän fossiilisista polttoaineista ja siirtyä puhtaaseen energiaan.
Kokonaismäärä 2 018 miljardia euroa koostuu EU:n seitsemän vuoden talousarviosta (1 211 miljardia euroa) ja Next Generation EU -elpymisvälineeseen ja covid-19-elpymispakettiin suunnatuista 807 miljardista eurosta.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, EU aloitti nopeasti Ukrainan ja sen kansan tukemisen. EU toimitti muun muassa humanitaarista apua, hätäapua, taloudellista ja operatiivista tukea sekä sotilaallista apua EU:n rajalle ja Moldovaan.
Osana humanitaarista apua EU on tarjonnut ruokaa, suojaa ja lääkinnällistä apua konfliktista kärsiville ihmisille. Se toteutti myös poikkeuksellisen toimenpiteen tilapäisen suojelun myöntämiseksi miljoonille Ukrainasta pakeneville ihmisille ja tarjosi heille majoitusta ja terveydenhuoltoa sekä mahdollisuuksia käydä koulua ja päästä työhön EU:ssa. EU:n rahoitustuella on vakautettu Ukrainan taloutta, palautettu infrastruktuuria ja parannettu puolustus- ja turvallisuusvalmiuksia.
EU oli myös etujoukoissa, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan tuomittiin kansainvälisesti, ja se on ottanut käyttöön raskaita pakotteita Venäjää ja muita sotaan osallisia vastaan. Näillä toimenpiteillä pyritään eristämään Venäjä taloudellisesti ja rajoittamaan sen valmiuksia sotilaalliseen hyökkäykseen.
EU on yhdessä jäsenvaltioidensa ja rahoituslaitostensa kanssa osoittanut yhteensä yli 50 miljardia euroa Ukrainan tukemiseen.
Lue lisää EU:n tuesta Ukrainalle.
Energiakriisin ratkaiseminen
Venäjän hyökkäyssota on häirinnyt maailman energiajärjestelmää vakavasti, koska se on aiheuttanut hintojen nousua ja epävarmuutta kaasutoimituksista ja pahentanut jo ennestään vaikeaa pandemian jälkeistä energiamarkkinoiden tilannetta.
Mitä EU tekee ongelman ratkaisemiseksi?
Venäjän fossiilisista polttoaineista luovutaan asteittain.
Uusiutuvan energian (vety, tuuli, aurinko) tuotantoa nopeutetaan, mikä on tärkeä osa EU:n tavoitetta olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Kansalaisten ja yritysten laskuja pienennetään.
Energian kysyntää vähennetään.
Kaasuvarastoja kasvatetaan talvea varten.
Jäsenvaltioiden energian ostoja yhdistetään parempien hintojen saamiseksi.
Sääntöjä tiukennetaan sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot saavat apua hätätilanteessa.
Investoidaan infrastruktuuriin siten, että kaikilla jäsenvaltioilla on vähintään kaksi kaasun toimituslähdettä.
Lue lisää EU:n toimista turvallisen, puhtaan ja kohtuuhintaisen energian varmistamiseksi.
Ilmastonmuutos
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n strategia, jolla sen taloudesta pyritään saamaan nykyaikainen ja kilpailukykyinen. Sen tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä, jolloin kasvihuonekaasuja ei tuoteta enempää kuin mitä ekosysteemit pystyvät sitomaan luonnollisesti.
Tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen pyrkiessään EU on asettanut ensimmäiseksi virstanpylvääksi uuden tavoitteen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Kaikkien yhteiskunnan ja talouden alojen – teollisuudesta, energiasta ja liikenteestä elintarviketuotantoon, maatalouteen ja rakentamiseen – on tehtävä oma osuutensa. Taloudellista tukea myönnetään niille alueille, teollisuudenaloille ja työntekijöille, joilla on eniten haasteita. Euroopan komissio ehdotti heinäkuussa 2021 toimenpidepakettia, jolla varmistetaan, että EU saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaiset tavoitteensa.
EU:n menoista käytetään vuosina 2021–2027 vähintään 30 prosenttia ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseen.
Miten sinä hyödyt siitä?
Hyödyt, joita saadaan, kun kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähennetään vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoihin)
- Uusiutuvien energialähteiden osuus EU:n energialähteiden yhdistelmästä vähintään 42,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
- Euroopan metsien suojelu ja ennallistaminen, kolme miljardia uutta puuta vuoteen 2030 mennessä
- Puhtaampi julkinen liikenne ja kestävämmät polttoaineet
- Miljoona uutta vihreää työpaikkaa EU:ssa vuoteen 2030 mennessä
- Ilmansaasteiden aiheuttamia kuolemia vähintään 55 % vähemmän vuoteen 2030 mennessä
- Oikeudenmukainen siirtymä, joka perustuu eurooppalaiseen solidaarisuuteen
- Eri puolilla EU:ta miljoona sähköautojen latauspistettä vuoteen 2025 mennessä
- Nykyaikainen ja palautumiskykyinen EU:n talous
Me kaikki voimme tehdä oman osamme – voimme vähentää ruokajätettä, lisätä kierrätystä, pyöräillä autoilun sijaan tai vaikka istuttaa puun. Jos haluat osallistua, tutustu eurooppalaiseen ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on saada kansalaiset ja yhteisöt mukaan ilmastotoimiin. Auta vihreämmän Euroopan rakentamisessa!
Natura 2000 on maailman suurin suojelualueiden verkosto, jonka tavoitteena on rauhoittaa tuhansia turvapaikkoja Euroopan arvokkaimmille ja uhanalaisimmille lajeille ja luontotyypeille.
© LIFE06 NAT/E/000209/Aixa SOPEÑA.
Espanjanilves on pelastettu sukupuuton partaalta Espanjassa ja Portugalissa monien ponnistelujen, kuten EU:n Life-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden ansiosta. Lajin paluu on yksi Euroopan merkittävimmistä eläinten suojelun menestystarinoista.
EU on rahoittanut kahden matkustaja- ja rahtilaivan muuntamista raskasöljykäyttöisistä ympäristöystävällisempiä sähköakkuja käyttäviksi laivoiksi. Ne liikennöivät vilkkaalla reitillä Helsingørin (Tanska) ja Helsingborgin (Ruotsi) välillä. Laivojen muuntaminen parantaa ilmanlaatua kyseisillä tiheästi asutuilla alueilla.
Digitalisaation hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla
Tarvitsemme nyky-yhteiskunnassa digitaalisia taitoja, olipa kyse sitten verkkopankin käyttämisestä ja ostosten tekemisestä kotoa käsin tai teknologian käytöstä työpaikalla. EU tekee kaikenlaisia investointeja digitaalisista taidoista ja supertietokoneista nopeisiin yhteyksiin ja kyberturvallisuuden parantamiseen, jotta kaikilla olisi tarvittavat taidot ja jotta voidaan varmistaa Euroopan johtoasema maailmassa teknologian alalla.
EU pyrkii varmistamaan, että verkkoympäristö on turvallinen ja oikeudenmukainen niin ihmisten kuin yritystenkin kannalta. EU:n sääntöjen ansiosta pystymme nyt valvomaan paremmin henkilötietojamme ja sitä, miten muut käyttävät niitä.
Lue lisää turvallisempaa digitaalista toimintaympäristöä koskevista EU:n säännöistä.
Työnhaun helpottaminen
Euroopan sosiaalirahasto plus auttaa ihmisiä, myös heikommassa asemassa olevia, saamaan työpaikan (tai paremman työpaikan). Rahasto auttaa vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä löytämään työpaikan tai parantamaan osaamistaan.
EU auttaa nuoria pääsemään työmarkkinoille. Esimerkiksi nuorisotakuulla pyritään varmistamaan, että jokainen alle 30-vuotias saa tarjouksen työ-, koulutus-, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikasta neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisestaan tai koulutuksensa päättymisestä.
Vapaaehtoistyö on erinomainen tapa työskennellä paikallisyhteisöjen hyväksi kotimaassa tai ulkomailla ja samalla oppia uusia taitoja ja saada ystäviä. Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat nuorille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä tai työskennellä hankkeissa omassa maassaan tai ulkomailla. EU:n vapaaehtoisapua koskevassa aloitteessa yli 18-vuotiaat voivat osallistua humanitaarisiin hankkeisiin eri puolilla maailmaa.
Syövän torjunnan tehostaminen
EU pyrkii määrätietoisesti syövän taltuttamiseen. EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalla on neljän miljardin euron rahoitus, ja se sisältää uuden EU:n lähestymistavan syövän ehkäisyyn ja hoitoon. EU:n rahoituksen avulla on jo saatu aikaan mullistavia tutkimustuloksia esimerkiksi kasvainten 3D-mallinnuksesta tai syövän havaitsemisesta potilaan hengityksestä.
Tasa-arvon unioni
EU rakentaa tasa-arvon Eurooppaa. Tämä tarkoittaa, että naisten ja miesten olisi saatava sama palkka samasta työstä, vammaiset ihmiset voivat osallistua tasavertaisesti kaikkiin elämänaloihin eikä rasismia suvaita. Se tarkoittaa myös, että ihmisiä ei pitäisi jättää ulkopuolelle tai marginalisoida ja että ihmisten pitäisi voida vapaasti rakastaa, ketä haluavat.
Maahanmuuttajilla ja maahanmuuttajataustaisilla EU:n kansalaisilla on keskeinen rooli Euroopan yhteiskunnassa muun muassa kriittisinä työntekijöinä. EU pyrkii varmistamaan, että kaikki voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan muun muassa parantamalla koulutuksen saatavuutta, työpaikkoja, terveydenhuoltoa ja asumismahdollisuuksia.
Lue lisää Euroopan komission toiminnan painopisteistä.
Ihmisten suojelu
Euroopan ihmisten turvallisuus sekä fyysisessä että digitaalisessa maailmassa on yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista. EU työskentelee päivittäin eri uhkien, kuten terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman huumekaupan ja ihmiskaupan, torjumiseksi.
Covid-19-kriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ovat tuoneet esiin myös uhat ja haasteet, joita disinformaatio aiheuttaa yhteiskunnillemme. EU tekee yhteistyötä sosiaalisen median yritysten ja verkkoalustojen kanssa rajoittaakseen harhaanjohtavien tietojen ja valeuutisten leviämistä Euroopassa. Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi tukee riippumattomien faktantarkastajien työtä ja pyrkii toimimaan verkossa leviävän disinformaation torjunnan eurooppalaisena keskuksena.
Eurooppa merkitsee kulttuuria
Mitä yhteistä on Oscar-elokuvilla Slummien miljonääri, Son of Saul, Isä ja Yhdet vielä? Ne kaikki saivat tukea EU:n Luova Eurooppa -ohjelman Media-alaohjelmasta.
Onko kaupunkisi seuraava Euroopan kulttuuripääkaupunki? Arvostettu nimitys on myönnetty yli 50 kaupungille eri puolilla EU:ta. Ohjelmassa tuodaan esiin paikallisia taiteilijoita ja kunkin kaupungin ainutlaatuista kulttuurista rikkautta.
Tutustu Euroopan taiteeseen ja kulttuuriin nojatuolistasi! Europeana on digitaalinen alusta, joka tarjoaa pääsyn 58 miljoonaan taideteokseen yli 4 000 laitoksen kokoelmista.
EU:n rooli maailmassa
EU tekee tiivistä yhteistyötä naapurimaidensa ja muiden eri puolilla maailmaa sijaitsevien maiden kanssa luodakseen uusia kumppanuuksia ja edistääkseen arvojaan ja etujaan. Esimerkiksi digitalisaation, ilmaston, energian, liikenteen, terveyden ja koulutuksen aloilla toteutettavilla yhteisillä toimilla EU pyrkii vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin ja luomaan yhteenliitetymmän ja vauraamman globaalin yhteisön.
EU tekee kauppasopimuksia myös muiden maiden kanssa, viimeksi Uuden-Seelannin kanssa. Näillä sopimuksilla laajennetaan kauppaa, joka tukee EU:n taloutta ja luo työpaikkoja.
EU ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä maailman suurin kehitysavun antaja. Vuonna 2021 niiden osuus avun kokonaismäärästä oli 41 prosenttia (71,6 miljardia euroa, viimeisimmät saatavilla olevat tiedot). Yhdessä ne myös antavat yli puolet kaikesta maailmanlaajuisesta koulutusavusta yli 100 maassa eri puolilla maailmaa.
Lue lisää EU:n strategiasta, jolla pyritään luomaan kestäviä yhteyksiä maailmalle.
Mitä EU tekee hyväkseni?
Voit asua ja työskennellä toisessa jäsenvaltiossa. Tutustu EURES-portaaliin, jossa julkaistaan avoimia työpaikkoja ja annetaan käytännön neuvoja.
Voit jäädä eläkkeelle mihin tahansa jäsenvaltioon (sekä Islantiin, Liechtensteiniin, Norjaan tai Sveitsiin) ja saada siellä valtion eläkettä.
Voit opiskella tai suorittaa kurssin toisessa jäsenvaltiossa. Yli 10 miljoonaa ihmistä on osallistunut Erasmus-ohjelmaan sen jälkeen, kun se käynnistettiin vuonna 1987.
EU poisti verkkovierailumaksut vuonna 2017, jotta kansalaiset voisivat pitää edullisemmin yhteyttä ystäviin ja perheeseen matkustaessaan eri puolilla EU:ta. Myös digitaaliset tilauksesi kulkevat kanssasi!
Jos sairastut matkustaessasi toisessa jäsenvaltiossa, eurooppalainen sairaanhoitokortti takaa, että saat valtion tarjoamaa terveydenhuoltoa. Sinua kohdellaan samoin ehdoin ja samoin kustannuksin kuin kyseisessä maassa vakuutettuja ihmisiä.
Eri puolilla EU:ta tuhansissa paikallisyhteisössä on käytössä WiFi4EU-hotspot-yhteyksiä, joiden ansiosta voit käyttää internetiä maksutta. Tunnistat ne tästä symbolista:
Voit käyttää yhteistä valuuttaa, euroa, 20 jäsenvaltiossa.
Voit olla huoleti, kun matkustat EU:ssa. EU:n kansalaiset nauttivat kattavasta matkustajien oikeuksia koskevasta suojasta lentokoneella, junalla, laivalla tai bussilla matkatessaan.
Lelujen on täytettävä tiukat turvallisuusvaatimukset, ennen kuin niitä voidaan myydä EU:ssa.
EU:n sääntöjen mukaan voit peruuttaa tai palauttaa verkko-ostoksen 14 päivän kuluessa ilman syytä.
EU:n kansalaisia suojellaan maailman tiukimpiin kuuluvilla turvallista ja terveellistä ruokaa koskevilla normeilla.
Enintään 100 000 euron pankkisäästöt on aina suojattu.
Lue lisää siitä, miten EU toimii hyväksesi.
Mitä EU tekee PARANTAAKSEEN asuinympäristöäni?
Vuosina 2021–2027 EU aikoo investoida alueisiinsa 378 miljardia euroa. Kun kokonaismäärään lisätään jäsenvaltioiden investoinnit, määrä on 550 miljardia euroa.
EU investoi paikallisesti kaupunkeihin ja alueisiin edistääkseen työllisyyttä ja taloutta sekä parantaakseen elämänlaatua. EU pyrkii toimimaan viidellä keskeisellä osa-alueella:
liikenteen ja energian nykyaikaistaminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
ihmisten auttaminen työelämään tai koulutukseen pääsemisessä sekä yhteiskuntaan integroitumisessa
pk-yritykset
tutkimus ja innovointi
ympäristön suojelu ja sen tilan kohentaminen
Investoiminen ihmisiin ja paikkoihin
Kun katsot ympärillesi, löydät tuota pikaa koulun, sillan, sairaalan tai muun hankkeen, joka on saanut rahoitusta EU:lta. Tuhannet hankkeet ovat vuosien mittaan saaneet tukea EU:n alueellisista ohjelmista. Jäljempänä kuvataan muutamia esimerkkejä hankkeista, jotka vaikuttavat tai tulevat pian vaikuttamaan ihmisten elämään kaikkialla EU:ssa.
Terveydenhuollon standardien parantaminen Puolassa
Toruńin suurin julkinen sairaala on muutettu yhdeksi Puolan johtavista terveydenhuoltolaitoksista EU:n tukemalla 52,7 miljoonan euron peruskorjauksella. Keskitetyn ja laadukkaan terveydenhuollon ansiosta potilaat pääsevät nyt nopeammin hoitoon.
Paremmat tieyhteydet Kreikassa
Asukkaat, matkailijat ja yritykset Kreikassa hyötyvät tärkeästä uudesta moottoritieosuudesta. EU tukee 255 miljoonan euron rahoituksella puuttuvan yhteyden rakentamista Lamían ja Xyniádan välille. Tieosuus yhdistää Keski-Kreikan ja Länsi-Thessalian alueet pääasialliseen moottoritieverkkoon.
Kestävää uimista Belgiassa
Vrije Universiteit Brussel -yliopiston (Brysselin vapaa yliopisto) uima-altaan peruskorjauksella edistetään kestävyyttä. Uudessa altaassa käytetään 60 prosenttia vähemmän energiaa ja sen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 500 tonnia alhaisemmat vanhaan altaaseen verrattuna. Allas on avoin myös muille kuin yliopiston uimareille. Hanke sai vähän yli kaksi miljoonaa euroa EU-rahoitusta.
Vihreämmät kaupungit ja alueet
EU:n kansalaisten hyväksi toteutetaan 14 vihreää hanketta, jotka koskevat energiantoimituksen luotettavuuden ja tehokkuuden parantamista Tšekissä, 21 uuden sähköjunan hankkimista Kroatian rautatieyhteyksien parantamiseksi sekä toimenpiteitä tulvaturvallisuuden parantamiseksi Unkarissa. Seitsemään EU-maahan investoidaan yli 1,4 miljardia euroa EU:n varoja esimerkiksi ympäristön, terveyden, liikenteen ja energian aloilla.
Nopeat laajakaistayhteydet Romanian maaseutualueille
EU:n tukeman RO-Net-hankkeen myötä 400 000 ihmistä, yli 8 500 yritystä ja lähes 3 000 julkista instituutiota Romanian syrjäisillä maaseutualueilla saivat käyttöönsä laajakaistayhteyden. Tällä hetkellä noin 665 kylällä ja kaupungilla on mahdollisuus terveydenhuoltoon, koulutukseen ja ostosten suorittamiseen verkossa. Paikalliset kotitaloudet ja tilat voivat myös myydä tuotteitaan verkossa.
Vihreät leikkikentät Pariisissa
Eri puolilla Pariisia betonisia koulupihoja muunnetaan viileiksi ja vihreiksi keitaiksi, jotka pystyvät varastoimaan vettä ja vähentämään lämpöä. OASIS-hanke, jota EU tukee lähes viidellä miljoonalla eurolla, auttaa suojelemaan pariisilaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Samalla siinä luodaan lapsille paikkoja hauskanpitoon.
Tutustu alueellasi toteutettaviin hankkeisiin, jotka ovat saaneet EU-rahoitusta.
Miten voin saada apua rahoituksen saamisessa?
Oletko tutkija, maanviljelijä, yrittäjä tai taiteilija? Lue lisää siitä, kuka voi saada rahoitusta.
EU:n perustajia ja kehittäjiä
Nykyisen kaltaista Eurooppaa on ollut luomassa monenlaisia ihmisiä vastarintataistelijoista maailmankuuluun näyttelijään. Lue lisää näistä naisista ja miehistä.
EU:n merkkipaaluja
1950
9. toukokuuta
Schumanin julistus. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdottaa hiilen ja teräksen tuotannon yhdistämistä siten, että yksikään maa ei voisi valmistaa aseita ja kääntyä muita maita vastaan.
Robert Schuman allekirjoittaa Pariisin sopimuksen, jolla perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Pariisissa Ranskassa 18. huhtikuuta 1951.
1952
23. heinäkuuta
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustetaan.
1957
25. maaliskuuta
Kuusi jäsenvaltiota allekirjoittaa Rooman sopimukset: Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat. Ne muodostavat yhteismarkkinat, Euroopan talousyhteisön, 1. tammikuuta 1958 alkaen.
1962
30. heinäkuuta
Yhteinen maatalouspolitiikka käynnistetään. Tarkoituksena on auttaa elintarvikehuollon turvaamisessa ja tukea maanviljelijöitä ja maaseutualueita.
1968
1. heinäkuuta
Tullit poistetaan kuuden jäsenvaltion väliltä.
1979
7.–10. kesäkuuta
Euroopan kansalaiset voivat ensimmäistä kertaa äänestää siitä, kuka edustaa heitä Euroopan parlamentissa.
1987
15. kesäkuuta
Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelma perustetaan.
Berliinin muuri murtuu Saksassa 11. marraskuuta 1989.
1989
Kommunismin romahdus käynnistää demokraattisen muutoksen aallon Keski- ja Itä-Euroopassa.
1993
1. tammikuuta
Sisämarkkinat perustetaan. Ihmiset, tavarat, palvelut ja raha voivat liikkua markkinoilla vapaasti.
1. marraskuuta
Euroopan unioni perustetaan.
1995
26. maaliskuuta
Schengenin sopimus poistaa rajatarkastukset tiettyjen jäsenvaltioiden väliltä. Tämä etu on tällä hetkellä 23 jäsenvaltiolla.
2002
1. tammikuuta
Eurosetelit ja kolikot otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa. Nyt niitä käytetään 20 jäsenvaltiossa.
2012
1. huhtikuuta
Eurooppalainen kansalaisaloite käynnistetään.
10. joulukuuta
EU saa Nobelin rauhanpalkinnon.
2015
12. joulukuuta
Yhteensä 195 maata, mukaan lukien kaikki EU:n jäsenvaltiot, hyväksyy Pariisin ilmastosopimuksen.
YK:n ilmastokokous (COP21) Pariisissa Ranskassa 1. joulukuuta 2015.
2017
15. kesäkuuta
Verkkovierailumaksut poistuvat.
2020
Tammikuu
Covid-19-pandemia saavuttaa Euroopan, ja tämän myötä käynnistetään EU:n historian suurimmat toimet kansanterveysuhkaa vastaan.
2021
9. toukokuuta
Euroopan tulevaisuuskonferenssi käynnistetään. Sen aikana eurooppalaiset saivat osallistua unionin tulevaisuudesta käytävään keskusteluun.
2022
EU ja sen kansainväliset kumppanit tuomitsevat Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ja tarjoavat Ukrainalle vahvaa poliittista, taloudellista ja humanitaarista apua.
Miten EU toimii?
Kaikki EU:n toiminta perustuu perussopimuksiin, jotka sisältävät EU:n toimintaa koskevat säännöt. Kaikki jäsenvaltiot ovat sopineet niistä vapaaehtoisesti ja demokraattisesti.
EU:n perussopimuksissa määritetään eri alojen osalta, mitkä tahot voivat säätää lakeja: EU, jäsenmaiden hallitukset vai molemmat. Jäsenvaltiot ovat vastuussa omasta päätöksenteostaan ja lainsäädännöstään tietyillä kansallisen politiikan aloilla, kuten teollisuuden, terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla, ja EU tukee jäsenvaltioiden toimia.
Joidenkin alojen osalta perussopimuksissa määrätään, että sekä EU että jäsenvaltioiden hallitukset voivat toimia. Tällöin päätökset tehdään aina mahdollisimman lähellä kansalaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että jos asia voidaan hoitaa paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla, EU ei puutu asiaan.
EU toteuttaa toimia aloilla, joilla jäsenvaltiot ovat sen valtuuttaneet toimimaan ja joilla on järkevää toimia yhdessä. Tällaisia aloja ovat muun muassa ilmastonmuutos ja kauppa eri puolilla maailmaa. Jäsenvaltiot ovat tavoitteidensa saavuttamiseksi perustaneet useita elimiä, jotka tekevät päätöksiä EU:n tasolla ja vastaavat niiden toteutuksesta.
Työnjako
Strasbourgissa ja Brysselissä kokoontuva Euroopan parlamentti edustaa EU:n kansalaisten etuja. Euroopan parlamentti on yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa EU:n tärkein päätöksentekoelin.
EU:n kansalaiset valitsevat Euroopan parlamentin 705 jäsentä suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Seuraavat vaalit pidetään vuonna 2024. Kukin jäsenvaltio valitsee väestöönsä suhteutetun määrän jäseniä. Euroopan parlamentin jäsenet eivät kuulu ryhmiin kansallisuutensa perusteella, vaan he kuuluvat poliittisiin ryhmiin, joihin kuuluu jäseniä useista maista, tai he ovat riippumattomia. Euroopan parlamentin nykyinen puhemies on Roberta Metsola.
Euroopan parlamentissa on 705 jäsentä. Jäsenet jakautuvat poliittisiin ryhmiin. Nämä ovat (jäsenmäärän mukaan alenevassa järjestyksessä): Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä, Renew Europe -ryhmä, Identiteetti ja demokratia -ryhmä, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä, Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä, Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä – GUE/NGL, Poliittisiin ryhmiin sitoutumattomat jäsenet.
Euroopan unionin neuvosto, jota kutsutaan myös neuvostoksi, koostuu kaikkien jäsenvaltioiden hallitusten ministereistä. Neuvosto on yhdessä Euroopan parlamentin kanssa EU:n tärkein päätöksentekoelin. Eri jäsenvaltiot toimivat vuorollaan neuvoston puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan. Jatkuvuuden varmistamiseksi puheenjohtajavaltiot tekevät tiivistä yhteistyötä yhteisen ohjelman pohjalta 18 kuukauden ajan.
Neuvostoa ei pidä sekoittaa Eurooppa-neuvostoon, joka koostuu kaikkien jäsenvaltioiden johtajista. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yhteisen poliittisen suunnan ja prioriteetit. Charles Michel on Eurooppa-neuvoston nykyinen puheenjohtaja.
Euroopan komissio on EU:n virkamieselin. Sillä on oikeus ehdottaa uusia toimia ja uusia lakeja, joista parlamentti ja neuvosto sitten päättävät. Sen tehtävänä on myös varmistaa, että EU:n sääntöjä sovelletaan oikein. Komissiota johtaa puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja hänen komissaariryhmänsä, johon kuuluu yksi komissaari kustakin jäsenvaltiosta.
Kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava EU:n sääntöjä ja saavutettava niille asetetut tavoitteet. Muussa tapauksessa komissio voi ryhtyä toimiin niitä vastaan.
Euroopan unionin tuomioistuin varmistaa, että EU:n lainsäädäntö pannaan täytäntöön samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa.
Euroopan keskuspankki hallinnoi euroa. Sen päätavoitteena on pitää hinnat vakaina euroalueella.
Kuka maksaa EU:sta?
EU:n käyttämät varat (EU:n talousarvio) ovat peräisin useista lähteistä: tullit, jäsenvaltioiden keräämiin arvonlisäveroihin perustuvat maksut ja jäsenvaltioiden suorat rahoitusosuudet. Uusi tulolähde – kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuva maksu – otettiin käyttöön tammikuussa 2021.
EU:n talousarviosta edistetään EU:n kansalaisille tärkeitä asioita, olipa kyse uusien ja parempien teiden, rautateiden ja lentoasemien rakentamisesta, maaseutualueiden kehittämisestä ja opiskelun mahdollistamisesta ulkomailla. Sen lisäksi, että EU johtaa digitalisaatiota ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, se auttaa myös vähentämään jäsenvaltioiden sisäisiä ja niiden välisiä eroja.
Miten toimintaan voi osallistua?
Miten Euroopan tulevaisuuteen voi vaikuttaa? Miten päätöksentekoprosessiin voi osallistua aktiivisesti? Eurooppalaiset voivat osallistua EU:n kehittämiseen monin tavoin.
Tuhannet eurooppalaiset ovat jo kertoneet tulevia vuosia koskevista toiveistaan ja odotuksistaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa, joka on kaikkien aikojen suurin EU:ssa järjestetty kuuleminen. Yksi konferenssin keskeisistä piirteistä olivat kansalaisten vetämät keskustelut, joista on tulossa säännöllinen osa EU:n demokratiaa.
Eurooppalainen kansalaispaneeli
- 150 kansalaista (osallistujat valittu satunnaisotannalla 27 jäsenvaltiosta)
- osallistujien tausta vaihtelee (sukupuoli, ikä, koulutus, tulotaso, kaupunki-/maaseututausta)
- 1/3 nuoria (16–25-vuotiaat)
Lue lisää eurooppalaisesta kansalaispaneelista.
EU:n kansalaiset voivat saada äänensä kuuluviin myös äänestämällä Euroopan parlamentin vaaleissa joka viides vuosi.
Tutustu Euroopan parlamentin jäseniin (meppeihin), jotka edustavat maatasi.
Euroopan parlamentin jäsen edustaa etujasi sekä oman kuntasi tai alueesi etuja Euroopassa ja äänestää puolestasi koko EU:ssa sovellettavista laeista.
Lue lisää seuraavista Euroopan parlamentin vaaleista.
Oletko koskaan ajatellut, että EU:n lainsäädäntöä voitaisiin parantaa? Voit auttaa tekemään EU:n säännöistä toimivia tulevaisuutta ajatellen ehdottamalla, miten nykyistä lainsäädäntöä voidaan yksinkertaistaa ja uudistaa. Voit myös kertoa näkemyksesi uusista toimintalinjoista. Voit käyttää mitä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä.
Kerro mielipiteesi sinulle tärkeistä asioista.
Eurooppalaisen kansalaisaloitteen avulla voit pyytää Euroopan komissiota tekemään lakiehdotuksia. Sinun on ensin hankittava tukea aloitteellesi. Kun aloitteelle on kerätty vähintään miljoona allekirjoitusta, komissio ottaa sen käsiteltäväkseen ja päättää, mihin toimiin sen johdosta ryhdytään. Tähän mennessä yhdeksän kansalaisaloitetta on saanut vaaditun määrän allekirjoituksia.
Ensimmäinen menestyksekäs eurooppalainen kansalaisaloite Right2Water johti uusiin sääntöihin, joilla taataan juomaveden turvallisuus ja laatu ja helpotetaan sen saatavuutta haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille.
Uudempi aloite End the Cage Age on johtamassa ehdotukseen, jolla pyritään luopumaan asteittain tiettyjen tuotantoeläinten häkkikasvatuksesta.
Mistä voin saada lisätietoja?
Eri puolilla Euroopan unionia on satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta osoitteesta https://europa.eu/european-union/contact/meet-us_fi
Voit ottaa yhteyttä Europe Direct -tiedotuspisteeseen:
— soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun)
— soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
— sähköpostitse https://europa.eu/european-union/contact_fi
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla https://europa.eu
EU:n julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications
Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen
https://european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi Apua ja neuvontaa EU:n kansalaisille ja yrityksille on saatavilla Your Europe -sivustolta https://europa.eu/youreurope/index_fi.htm
Opetusaineistoa, pelejä ja tietovisoja on saatavilla Oppisoppi-sivustolta: https://europa.eu/learning-corner/home_fi
Tutustu nuorisoportaaliin osoitteessa https://europa.eu/youth/EU_fi
Euroopan komissio omassa maassasi: https://ec.europa.eu/info/about-european-commission/contact/representations-member-states_fi
Euroopan parlamentti omassa maassasi: https://www.europarl.europa.eu/at-your-service/fi/stay-informed/liaison-offices-in-your-country
Euroopan kuluttajakeskusten verkosto (ECC): https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/consumer-rights-and-complaints/resolve-your-consumer-complaint/european-consumer-centres-network-ecc-net_fi
facebook.com/EuropeanCommission
instagram.com/europeancommission
facebook.com/europeanparliament
| ISBN 978-92-68-07137-3 | doi:10.2775/768651 | NA-05-22-433-FI-C | |
| ISBN 978-92-76-60518-8 | doi:10.2775/311202 | NA-05-22-433-FI-N | |
| HTML | ISBN 978-92-76-60519-5 | doi:10.2775/741256 | NA-05-22-433-FI-Q |
Lyhyt EU-opas
Euroopan komissio
Viestinnän pääosasto
Toimituspalvelut ja kohdennettu sidosryhmäyhteistyö
1049 Bryssel
BELGIA
Yhteydenotot: COMM-A2@ec.europa.eu
Tämän asiakirjan ei pitäisi katsoa edustavan Euroopan komission virallista kantaa.
Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023
© Euroopan unioni, 2023
Euroopan komission asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat periaatteet perustuvat 12. joulukuuta 2011 annettuun komission päätökseen 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39). Jollei toisin mainita, tämän asiakirjan uudelleenkäyttö on sallittua Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssin mukaisesti (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Tämä tarkoittaa sitä, että uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdollisesti tehdyt muutokset ilmoitetaan.
Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole Euroopan unionin omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Kaikki kuvat © Euroopan unioni, ellei toisin mainita.